Ruokamatkailuun haetaan myös Etelä-Pohjanmaalla uutta nostetta ja kekseliäitä, matkailijoita houkuttavia konsepteja. Tanska on ruokamatkailun pohjoismainen edelläkävijä ja tanskalaiset ovat menestyksekkäästi tuotteistanut pohjoismaisen keittiön ja modernisoineet sen kantamaan nimeä New Nordic Cousine. Koska Tanska on tehnyt jotain oikein ja onnistunut houkuttelemaan matkailijoita perinteisen pohjoismaisen ruoan perässä, päätettiin Etelä-Pohjanmaalta lähteä katsomaan mitä oppia meillekin voitaisiin siirtää.
Etsinnässä ideoita ruokamatkailutuotteisiin
7.9 Vaasan kentälle kokoontui 26 hengen iloinen ruokamatkailualan seurue määränpäänä Tanskan Aarhusin kaupunki ja sitä ympäröivä alue. Matkan tavoitteena oli tutustuttaa oman alan yrittäjiä ja kehittäjiä toisiinsa, mutta erityisesti hakea innostavia ruokamatkailukonsepteja ja tuote-ideoita jalostettavaksi omaan yritykseen eteläpohjalaisessa muodossa.
Heti ensimmäisenä iltana testattiin sosiaalisen ruokailun konseptia, jossa italialainen ruoka tanskalaiseen makuun muutettuna tarjoiltiin yhteisinä, pöytäseurueen kesken jaettavina annoksia. Vaikka TripAdvisorissa Aarhusin neljänneksi parhaaksi ravintolaksi äänestetty kohde ei nyt täyttänyt kaikkia palvelulupauksiaan, oli se kuitenkin käynnin arvoinen. Ainakin alueemme ravintoloisijat voivat iloita oman palvelunsa tasosta ja annoskoosta. Mikäli ruoan tarkoitus on olla yhdessä jaettava, ei se kuitenkaan saisi olla syöjien kesken tasattavaa.
Lauantai 8.9 rakentui monipuolisesta ohjelmasta ympäri Aarhusia; nähtävää ja koettavaa riitti luomutilasta kahvipaahtimon kautta Pohjoismaiden suurimmille ruokamessuille. Food Festival on Aarhusissa vuosittain järjestettävä Pohjoismaiden suurin ruokaan keskittynyt ulkoilmatapahtuma, joka tavoittaa viikonlopun aikana 30 000 kävijää. Tapahtuma yhdisti sulavasti perinteiset tanskalaiset maut, alan uudet tuulet sekä tuote-innovaatiot ja kuluttajatutkimuksen.
Päivän aikana tehdyistä yritysvierailuista jäi ryhmäläisille päällimmäisenä mieleen tanskalaisten kokema ylpeys omasta työstään. Maanviljelyä ei nähdä vain tilanpitona, vaan yrityksenä, jonka tulot voivat koostua monesta eri lähteestä. Myös matkailu nähtiin merkittävänä tulonlähteenä ja siihen oli todella panostettu. Oma tila ja sen tuotteet esiteltiin anteeksipyytelemättä ja käytettävälle ajalle oltiin uskallettu määritellä hinta. Tässä luultavasti kaikilla suomalaisilla on vielä opettelua.
Kuva 1. Opintomatkalaiset yhteiskuvassa (Kuva Louise Buttenschon).
Uudenlaista yritystenvälistä yhteistyötä
Lauantai-illan lopuksi osallistuttiin ohjatulle Food Walk-ravintolakierrokselle, joka antoi parissa tunnissa kattavan silmäyksen Aarhusin ravintola- ja makutarjontaan. Lyhyt visiitti useassa ravintolassa ja asiakkaan osallistaminen oman jälkiruoan tekemiseen tekivät vaikutuksen matkaseurueeseen. Vastaava konsepti pystyttäisiin helposti siirtämään kokeiluna myös maakuntaan ja pilotoimaan eri tapahtumien yhteydessä. Jännityksellä jäämme odottamaan idean jalostumista käytännön kokeiluksi lähialueellamme.
Kuva 2. Food Walkilla osallistettiin ryhmäläiset jälkiruoan tekoon (Kuva Elina Huhta)
Sunnuntain ohjelma käynnistyi tilavierailulla omavaraiselle luomutilalle, joka oli suunnannut tilansa toimimaan tapahtuma-alustana ruokamatkailun kehittämiseksi ja monipuolisten tulonlähteiden varmistamiseksi. Maatilalla järjestettiin paljon ruoka-aiheisia tapahtumia, illanviettoja, ravintolapäiviä sekä yhteistyötä luovien alojen yrittäjien kanssa. Tilan omia itsekasvatettuja antimia käytettiin kaikissa ruokatarjoiluissa, eikä ollut väliä valmistiko ruuan tilan emäntä vai Michelin-tason huippukokki. Useat tulonlähteet takasivat yrittäjäpariskunnan elämäntyylivalinnan tuhansien omenapuiden, viiniköynnösten ja suuren eläinmäärän keskellä.
Iltapäivän panimokohde oli uudenlainen esimerkki yritystenvälisestä yhteistyöstä. Kolmen yrityksen muodostama yhteenliittymä pystyi tarjoamaan saman katon alta matkailijalle ruokaa, juomaa ja aktiviteetteja. Yritykset saivat keskittyä omaan osaamisalaansa, mutta samalla matkailijan tarpeet tuli täytettyä yhdellä vierailulla.
Illalla suunnattiin Aarhus Street Food-alueelle, joka sijaitsi Aarhusin kaupungin ylläpitämässä tehdashallissa. Halliin oli sijoitettu lähes 30 konttia, joissa kussakin toimi erilaisia street food-ruokia tarjoavia ravintoloita. Valinnanvaikeus oli valtava ja tarjolla oli makuja lähes kaikkialta maailmasta, tietenkin myös tanskalaisia ja pohjoismaisia. ”Nordic Tapas” houkutti testaamaan pohjoismaisella tyylillä toteutettuja tapaksia, joista oma eteläpohjalainen versio ”Epas” meillä jo onkin. Tästä maailman makujen hallista jokainen löysi jotain ja lopuksi kokoonnuttiin nauttimaan ruuasta yhteiseen pöytään. Etelä-Pohjanmaallakin jo kahdesti järjestetyt Ruokakarkelot-lähiruokatapahtuma toimii samalla idealla; monia makuja yhdellä alueella sopivia suupaloina.
Kuva 3. Aarhus Street Foodissa oli tarjolla makuja jokaiselle (Kuva Elina Huhta)
Ruoka-innovaatioiden keskittymä tukee alan kasvua
Maanantaina 10.9 koitti matkan viimeinen päivä, jolloin keskityttiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vierailukohteena oli Agro Food Park, Keski-Jyllannin alueen ruoka-ja maatalousalan yrityskeskittymä. Agro Food Parkissa toimii 80 alan yritystä ja noin 1100 työntekijää. Alueelle on sijoittunut monien yritysten tuotekehitysyksikkö, joista kärkiniminä mm. Arla, HKScan ja Arhusin ylipiston iFood-tutkimuskeskus. Yrityshautomo pitää huolen uusien innovaatioiden ja keksintöjen kasvusta start-up-tasolta pk-yrityksiksi, jotka samalla vahvistavat Tanskan mainetta Pohjoismaiden ruoka-alan edelläkävijänä ja gastronomisena keskuksena.
Kotiin tuomisina ruokamatkailutuote-ideoita ja käytännön oppeja
Opintomatka oli osallistujien mielestä mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Monipuoliset kohteet saivat kiitosta ja mm. mieleen parhaiten jäivät Food Festival, Food Walk ja omavarainen tilatapahtumia järjestävä Brandbybegaardin maatila. Enemmänkin aikaa olisi jokaisessa kohteessa voitu käyttää, mutta myös Aarhusin rantakaupungin ailahtelevalla säällä oli vaikutusta joissakin ulkoilmakohteissa viihtymiseen.
Eteläpohjalaisten mieliin selvästi painui tanskalaisten arvostus ja innostus ruokaa kohtaan sekä terve ylpeys omasta tekemisestä. Meidän tulisi oppia pyytämään rahaa osaamisestamme ja ajankäytöstämme, sekä korostaa toiminnassa omia vahvuuksiamme eli luontoa, puhtautta ja jäljitettävyyttä. Yhdessä täytyy pohtia, mistä asioista Etelä-Pohjanmaa tunnetaan ja halutaan tuntea, kun puhutaan ruokamatkailusta.
Opintomatka järjestettiin Ruokamatkailun kehittämishankkeen nimissä. Hankkeessa yhteistyötä tekevät Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö sekä Into Seinäjoki Oy. Projekti saa rahoitusta Manner-Suomen Maaseudun maatalouden kehittämisohjelmasta vuosina 2017-2019. Suunnitteilla on jo seuraava opintomatka, joka näillä näkymin tulee suuntautumaan Belgiaan. Siellä tutustutaan mm. artesaani- eli käsityöläiskulttuuriin ja sen hyödyntämiseen erityisesti ruokamatkailussa. Tarkempi matkaohjelma tullaan päivittämään www.ruokaprovinssi.fi –sivustolle.
Kirjoittajat:
Ruokamatkailun kehittämishanke,
Elina Huhta
Projektipäällikkö, Asiantuntija TKI
SeAMK Ruoka
Suvi Takala
Projektipäällikkö, Asiantuntija
Into Seinäjoki Oy