Uusien yritysten tulo mukaan ruokabisnekseen on tällä hetkellä käsin kosketeltavan suosittua. Erilaiset kuluttajalta kuluttajalle palvelut, REKO-renkaat sekä paikalliset ruokatapahtumat ovat ruokatrendien aallonharjalla. Kuka olisi vielä pari vuotta sitten uskonut, että joukko ihmisiä kokoontuu parin viikoin välein otsalamput päässä, pimeään lokakuiseen iltaan jonottamaan lähituottajien elintarvikkeita? Ei varmasti kukaan, mutta tänä päivänä kuvaus sopii noin 150:een eri puolilla Suomea toimivien REKO-renkaiden jakotilaisuuksiin. Tämä on omiaan kannustamaan lisää yrittäjiä suoramyyntitoiminnan sekä elintarvikkeiden jatkojalostuksen pariin.
Kuitenkin, liian usein ajatus valtavasta byrokratian taakasta tukahduttaa idearikkaat liiketoiminnat jo heti alkuunsa. Huhut ja ennakkoluulot elintarvikelainsäädännön armottomista vaatimuksista ovat meillä tiukassa. Harvemmin sitä kuulee puhuttavan niistä lukemattomista helpotuksista, joita lainsäädännön saralla on viime vuosina tehty.
Tiesitkö, että pienimuotoista laitostoimintaa voi tehdä ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa, kuten valmistaa juustoja, kala- sekä lihavalmisteita. Näitä elintarvikkeita voi myydä kuluttajille rajattomasti ja alueen ravintoloille ja kaupoillekin 1 000 kg vuodessa sekä 1 000 kg ylittävältä osalta 30 %. Itse asiassa tätä on voinut tehdä jo vuoden 2012 alusta lähtien pelkällä ilmoitusmenettelyllä (VNa 1258/2011 5 § à 164/2016 5 §).
Entäpä elintarvikkeiden valmistaminen kotikeittiössä? Se nyt ainakin on kiellettyä ja vähintäänkin harmaalla alueella toimimista. Uskallanpa väittää ettei sekään pidä paikkaansa. Ei tarvitse kotikeittiöön laitatuttaa hipaisuhanaa, kaakeliverhoilua tai siirtää lattiakaivoa keskelle kotikeittiötä. Keittiöremontin perään unelmoivat joutuvat nyt pettymään. Elintarvikelainsäädännöstä ei saa vauhtia remontin tekoon. Kotona valmistaminenkin onnistuu hyviä hygieenisiä käytänteitä noudattaen.
Lähiruoan kysynnän myötä myös ravintoloissa on pohdittu moneen otteeseen sitä, miten ravintolan keittiössä voidaan hyödyntää näitä paikallisten yritysten erikoisuuksia ja tuoreita raaka-aineita. Pelko multajuuresten tulosta keittiöön tai päiväkotilasten poimimista mustikoista on tajunnanräjäyttävää. Näinhän ei kerta kaikkiaan voi tehdä eikä niitä ainakaan saa ravintolan keittiössä käyttää. Tämänkin tiukassa istuvan harhaluulon tulen kumoamaan 8.11. tilaisuudessa, jossa kerron näistä ja muistakin lainsäädännön helpotuksista käytännönläheisellä ja kannustavalla tavalla.
Helpotuksista huolimatta elintarviketurvallisuudesta ja toimijan vastuusta ei kuitenkaan tulla tinkimään, mikä on omiaan nostamaan elintarvikealalla työskentelevien ammattiylpeyttä ja arvostusta.
Johanna Mattila
Kirjoittaja on Johanna Mattila, joka työskentelee Turun yliopiston Brahea-keskuksessa ruokaketjun kehittämishankkeiden projektipäällikkönä. Hänen asiantuntemustaan ovat erityisesti pk-yrityksille ja maatilayrittäjille suunnatut elintarvikelainsäädännön joustot sekä niiden hyödyntäminen käytännössä. Mattila on tehnyt yhdessä Eviran ja MMM:n kanssa Aitoja makuja oppaat (www.aitojamakuja.fi/suoramyynti) pienimuotoiselle elintarvikealan toiminnalle, suoramyynnille sekä pienimuotoiselle laitostoiminnalle.
Lisätietoja:
Johanna Mattila/ 040 565 8121/ johanna.mattila@utu.fi
Aitoja makuja oppaat on tehty laajassa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriö, Evira, MTK ry, SLC r.f., Maa- ja kotitalousnaiset sekä työn toteuttajana Turun yliopiston Brahea-keskus.
Johanna Mattila pitää 8.11.2016 koulutuksen ”Elintarvikkeiden valmistus ja myynti elintarvikehuoneistossa”. Paikkana on Elinkeinotalo, Seinäjoki. Ilmoittautumisohjeet ja tarkemmat tiedot: https://ruokaprovinssi.fi/tapahtuma/elintarvikkeiden-valmistus-ja-myynti-elintarvikehuoneistossa-koulutus/