Lauantaina 24.8. Seinäjoen Lakeudenpuistoon rakennettiin kolmatta kertaa Ruokakarkelot, josta lyhyessä ajassa on muodostunut maakunnan suurin lähiruokatapahtuma. Paikalle saapui lähes 30 lähiruokamyyjää ja tuottajaa myymään paikalla syötäviä annoksia tai mukaan ostettavia tuotteita.
Lähiruoan suosio on selvästi nousussa kuluttajien keskuudessa eikä vastaavia tapahtumia maakunnassa ole muita. Tapahtuman suosio yllätti myös järjestäjät, sillä paikalle saapui arviolta useampi tuhat lähiruoan nälkäistä kävijää. Myös lauantaille osunut elokuinen hellesää innosti väkeä tulemaan kauempaakin maakunnasta ja nauttimaan koko perheen kanssa puiston antimista yhteisen pöydän tai piknik-viltin ääressä.
Etelä-Pohjanmaa on Ruokaprovinssimaakunta ja raaka-aineiden alkulähde. Ruokakarkeloiden tapahtumakonseptin tarkoituksena on Ruokaprovinssiin pohjautuen tarjota kävijöille makuelämyksiä maakunnasta, kehittää paikallista ruokakulttuuria sekä nostaa esiin maakunnan ruokamatkailutarjontaa. Ruoan lisäksi framille nostettiin myös juoma, sillä maakunnassa on monia kiinnostavia juomavalmistajia. Jo toista kertaa tapahtumaan rakennettiin SeAMK Ruoka-yksikön voimin ja Ravintola Prikan nimissä anniskelualue, joka toivotti tervetulleeksi kaikki paikallisista oluista, viineistä ja cocktaileista kiinnostuneet. Ruokaprovinssin lisäksi voidaan siis puhua myös Juomaprovinssista.
Ilman ammattimaista tapahtumanjärjestäjää ja taustajoukkoja ei olisi tapahtumaakaan. Kolmannen vuoden SeAMK restonomiopiskelija Elina Ala-Lahti on organisoinut Ruokakarkeloita päätoimisesti toukokuusta lähtien. Apuna tapahtuma-tuotannossa ovat olleet SeAMK Ruoka-yksikön sekä Into Seinäjoen Ruokamatkailun kehittämishankkeen toteuttajaporukka. Lisäksi Selmun Preppaamo-hankkeen nuoret pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat antoivat korvaamattoman avun tapahtuman rakentamisessa, purussa ja somistamisessa varsinaisena tapahtumapäivänä.
Ruokakarkeloiden taustalla on SeAMK Ruoka-yksikön ja Into Seinäjoen yhteisesti toteuttama Ruokamatkailun kehittämishanke. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu vahvistaa Ruokamaakunta-profiilia matkailijoille houkuttelevana vaihtoehtona sekä mm. parantaa alueen ruokamatkailutarjontaa ja lisätä lähellä tuotetun paikallisen ruuan arvostusta. Hanke saa rahoitusta Euroopan Maaseuturahastosta 2/2018-10/2019 välisenä aikana.
Artikkeli on julkaistu alunperin SeAMK Verkkolehdessä 30.8.
Ilmoittaumisen dl on jo 15.8, eli ilmoita tuotteesi kilpailuun pian!
Tuotekilpailu on suunnattu kaikille Pohjoismaiden ja Baltian maiden elintarviketuotteita valmistaville yrityksille, jotka käyttävät paikallisia raaka-aineita, eivätkä sisällytä tuotteisiinsa synteettisiä aromeja, säilöntäaineita tai väriaineita. Kilpailun säännöt on laatinut Suomen Artesaaniruoka ry.
Kilpailussa on 11 kategoriaa: maito-, liha-, kala-, leipomo-, marja- ja hedelmätuotteet, vihannes- ja sienituotteet, kylmät mauste- ja ruokakastikkeet, snaksit, pohjoismaiset alkoholittomat juomat, pohjoismaiset alkoholipitoiset juomat sekä innovatiivinen artesaanituote. Pääkategorioiden alla on 60 kilpailuluokkaa.
Kilpailun tuomaristona toimii alan ammattilaisia ja sidosryhmien edustajia.
Teksti lainattu Artesaaniruoka SM 2019-sivustolta.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.8 mennessä www.artesaaniruoka2019.fi/fi
Ruokakarkelot on Seinäjoen Lakeudenpuistossa lauantaina 24.8. järjestettävä koko perheen ruokakarnevaali. Tapahtuma on avoinna klo 11-17. Kolmatta kertaa järjestettävässä tapahtumassa alueen kahvilat ja ravintolat tarjoavat makunystyröitä hiveleviä, sekä suolaisia että makeita herkkuja. Edellisvuoden tapaan tapahtumaan rakennetaan myös anniskelualue, jossa kattaus alueen pienpanimoiden sekä ravintoloiden viini- ja oluttarjontaa. Tapahtumaelämyksen kruunaa monipuolinen ohjelma.
Myyntipaikkahaku on avoinna 30.6. saakka. Paikkoja on kuitenkin rajallisesti, joten varmista oma osallistumisesi ja hae paikkaa heti!
Hae myyjäksi täällä: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScC5rimx-02ZNmxI8-raL67Kgsckav-v8z-GWLGNGhyagK5PA/viewform
Tapahtuman järjestää Into Seinäjoen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun koordinoima Ruokamatkailun kehittämishanke. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Koulutus on täynnä. Ilmoittautumisia ei oteta vastaan.
Tervetuloa ilmaiseen huippukoulutukseen! Mukaan mahtuu 15 ensimmäisenä ilmoittautunutta!
Kurssilla harjoitellaan herkullisten ruoka-ja juomakuvien ottamista meillä kaikilla aina mukana olevalla kuvausvälineellä eli kännykällä. Kurssilla opit, kuinka herkullinen ja kiinnostava kuva rakentuu ja mitä tulee huomioida, kun ruokaa kuvataan kännykällä. Kurssiin kuuluu lyhyt teoriaosuus ja paljon käytännön harjoitusta eli käydään läpi opittuja asioita itse kuvaten.
Tavoitteet:
Kurssilla opit perusperiaatteet onnistuneiden ruokakuvien ottamiseen. Opit sommittelemaan, rajaamaan ja miettimään valoa sekä kuvakulmia. Opit ymmärtämään, miten ruoan saa näyttämään mahdollisimman herkulliselta kuvissa.
Kurssilla omaksut kännykkäkuvaamisen mahdollisuudet ja erityispiirteet sekä ymmärrät jälkikäsittelyn merkityksen. Kurssilta saat lisäksi saat vinkit parhaimpiin kännykkäkamerasovelluksiin sekä jälkikäsittelyohjelmiin ja osaat käyttää niitä sujuvasti ruokakuvien käsittelyyn.
Kurssin tiedot:
Aika ja paikka: 27.5.2019 klo 14-17 Ruusulassa, Ruusukatu 22 Seinäjoki (ent. Soukanjoen toimintakeskus).
Kurssille mahtuu mukaan 15 henkeä. Koulutus on suunnattu Etelä-Pohjanmaan ruokamatkailualan yrityksille.
Kurssi on ilmainen.
Mukaan tarvitset älypuhelimen tai padin, johon olet ladannut Snapseed-ohjelman. (Saatavilla Play-kaupasta Androidille ja AppStoresta iPhonelle)
Opettaja:
Opettajana toimii useita ruokakuvausworkshopeja järjestänyt Mari Moilanen. Hän työskentelee ruokakuvaajana sekä ruokatoimittajana. Marin kuviin ja resepteihin voi kirjojen lisäksi tutustua suositussa Jotain maukasta-blogissa.
www.marimoilanenphotography.com
www.jotainmaukasta.fi
IG:
@Jotainmaukasta
@mmoilanenphorography
Koulutuksen järjestää Ruokamatkailun kehittämishanke.
Belgia on tunnettu hyvästä oluesta, suklaasta ja vohveleista. Monet belgialaiset kansallisherkut valmistetaan artesaanimaisesti eli itse käsin tehden, kunnioittaen pitkiä perinteitä. Viisitoista eteläpohjalaista ruoka-ja matkailualan toimijaa lähti opintomatkalle selvittämään, mitä meillä suomalaisilla olisi opittavaa belgialaisten tavasta toteuttaa ruokamatkailua. Matkan tavoitteena oli myös tutustuttaa ruoka-ja matkailualan yrittäjiä ja kehittäjiä toisiinsa, mutta erityisesti hakea innostavia ruokamatkailukonsepteja ja ruokamatkailutuotteita jalostettavaksi eteläpohjalaiseen muotoon.
Elämyksiä Brysselistä pintaa syvemmältä
Kahden päivän pysähdys 4-5.4.2019 maan pääkaupungissa ja koko Euroopan hallinnollisessa keskuksessa Brysselissä toi kaupungin esiin pintaa syvemmältä. Brysselissä vallitsee kulttuurien kirjo, joka tulee esiin muun muassa laajassa ruokatarjonnassa. Heti ensimmäisenä iltana testasimme, miten yhteinen ateria-konsepti ja jaetut annokset sopivat suomalaisille. Illallisravintolaksi valikoitui etiopialainen Le Toukoul-ravintola, jossa kohdattiin uudenlaisia ja jännittäviä makuja sekä suomalaisille hieman vielä vieras sormilla syömisen kulttuurin.
Lauantaille 5.4 oli varattu useita mielenkiintoisia ja toisistaan erilaisia kohteita. Päivä aloitettiin European Travel Comissionista, jonka tehtävänä on edistää Eurooppaan suuntautuvaa matkailua mm. markkinointikampanjoilla ja matkailijatutkimusdataa tuottamalla. Tavoiteltavia kohdemaita ovat USA, Kiina, Kanada ja Brasilia. ETC:n tutkimusten mukaan nouseva matkailijasegmentti on Passion Community eli ”intohimomatkailijat”, jotka lähtevät reissuun rakkaudesta hyvään ruokaan, kulttuuriin tai luontoon. Eurooppaan matkustaville erityisesti ruoka ja maku ovat tärkeitä, joten koko Euroopan tasolla ruokamatkailutarjonnan jatkuva kehittäminen on merkittävässä asemassa.
Ryhmälle varatulla bussilla päästiin seikkailemaan Brysselissä ihan uusilla ja tuntemattomille alueille kaukana harmaasta ja virallisesta Euroopan Komission alueesta. Brysselin kaupungille on laadittu oma lähiruokaa tukeva Good Food-stategia. Yksi ohjelmaa noudattava kohde on lähiruokaan, sesonkiraaka-aineisiin ja ruokahävikin torjumiseen keskittyvä erittäin persoonallinen La Kantine du Canal-ravintola. Lähiruokaa ja käsillä tekemistä tukee myös keskustan tutumaan perustettu suuri urbaani kattoviljelmä Ferme Abattoir, joka yhdistää kalankasvatuksen sekä kasvinviljelyn aquaponiseksi vesiviljelyksi. Kattoviljelmillä tuotetaan uusituvan energian ja ravinteikkaan kalatankkien kierrätysveden avulla lukuisia luomulaatuisia yrttejä, marjoja sekä tuetaan sosiaalisen työllistämisen avulla syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä.
Katolle sijoitetuissa viljelmissä ja kasvihuoneissa hyödynnetään ravinteikasta vettä kalatankeista
Artesaanien opissa
Opintomatkalaiset pääsivät konkreettisesti tutustumaan belgialaiseen artesaaniuteen ja maan kuuluisaan perinneherkkuun suklaaseen itse käsillä tehden. Perheyrityksenä toimiva Concept Chocolate valmistaa asiakasyrityksille käsin n. 6000 kpl täytettyä suklaakonvehtia päivittäin. Tämän lisäksi he ovat tuotteistaneet suklaatyöpajan, jonka aikana ryhmät pääsevät itse valmistamaan laadukkaasta suklaasta makeisia. Työpaja oli viihdyttävä ja hyvin organisoitu. Kotiinviemisinä oli herkulliset itsepursotetut ja koristellut herkut sekä paljon uutta suklaatietoutta. Suklaatyöpajaa voi olla haastava järjestää Etelä-Pohjanmaalla, mutta ehkäpä meille saapuvia ulkomaisia –ja miksei kotimaisiakin matkailijaryhmiä voisi kiinnostaa esimerkiksi sahdinvalmistus tai mustikkapiirakan leivonta?
Belgiassa turistit pääsevät valmistamaan artesaanisuklaata, miksei Suomessa mustikkapiirakkaa?
Monipuolisten kohteiden päivä päättyi illalliseen suomalais-italialaisessa Atrio-ravintolassa, joka ennakkoluulottomasti yhdisteli suomalaisia raaka-aineita esim. savulohta, ruista ja mustikkaa italialaiseen menuun. Ravintola oli syntynyt kaverusten rakkaudesta oman kotimaansa ruokaan ja siitä muodostui maistuva liitto. Kiinnostavat yhdistelmät toimivat ja herättävät makumatkailijoiden mielenkiinnon.
Belgian maaseudun helmiä etsimässä
Sunnuntaina 6.4 jätettiin Bryssel taakse ja siirryttiin maaseudulle kohti Mechelenin historiallista kaupunkia. Matkan varrella pysähdyttiin Den Diepenboomgaard-maatilalla. Erittäin sympaattinen maatilakohde toimii virallisena toiminnallisesti kuntouttavana ympäristönä työllistäen esim. päihdekierteen ja työuupumuksen vuoksi työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyneitä. Kullekin etsitään senhetkisiä kykyjä vastaavaa työtä, aina rikkaruohojen kitkemistä asiakkaiden palveluun tilamyymälän kassalla tai pienessä tilauslounasravintolassa. Maatila tuo hyvinvointia myös sen ympäristössä asuville. Suomessa vastaavia laajaa GreenCaren luontohoivan- ja voiman yhdistäviä maatiloja ei ole tällä hetkellä yhtäkään, mutta pienemmän mittakaavan tilaterapiakokeiluja kylläkin.
Matka viheriöivällä maaseudulla jatkui ja etappina oli Het Ankerin historialliseen 1600-luvulla alkunsa saaneeseen geneveri-ginin panimoon, jonka toiminnot ovat nyt keskittyneet single malt-viskin ympärille. Historialliset panimorakennukset oli entisöity ja otettu osaksi viimeisteltyä ja hyvin tuotteistettua panimokierrosta. Kierrokseen oli sisällytetty myös videoita, joilla tuotiin uudenlainen näkökulma opastukseen.
Panimokierroksen tarina rakentui omistajaperheen ympärille
Jälleen huomattiin, miten suuri merkitys tarinoilla on. Ja vaikka tarina olisi kevyt, sitä voidaan elävöittää ja sen ympärille voidaan rakentaa kokonainen matkailuliiketoiminta. Tislaamokierroksen jälkeen majoituttiin tislaamon omistamaan industrial-henkikseen Het Anker Brewery Hotelliin, Belgian ensimmäiseen ja ainoaan panimohotelliin Mechelenin keskiaikaiseen kaupunkiin.
Päivä ja matkamme Mechelenissä päättyi kulinaariseen kaupunkikierrokseen, joka johdatti ryhmän pitkin kaupungin pikkukujia historiallisia kohteita ja kulinaarisia helmiä yhdistellen.
Mechelenin kaupunki oli Belgian maaseudun helmi
Monen matkalaiset odotukset täyttyivät säätä myöden, kun reissussa päästiin tutustumaan Belgian ruoka-alan artesaanikulttuuriin ja maan perinteiden pohjalta tuotteistettuihin ruokamatkailukonsepteihin. Matkalla tutustuttiin hyvin eri tyyppisiin yrityksiin ja toimintoihin, joiden ympärille kiedottu ruokaelämys ja tarina muodostavat eheän, matkailijaa kiinnostavan kokonaisuuden. Elämyksiä halutaan kokea ja juuri elämysten vuoksi ihmiset ovat valmiita matkustamaan vähän kauempaakin.
Hyvä ruoka herättää muistoja ja yhteisessä pöydässä on kiva syödä.
Kiitokset upeasta matkasta kaikille reissussa mukana olleille! Olemme kaikki taas elämyksiä ja ideoita rikkaampia.
Matkanjohtajat,
Elina ja Suvi
Matkaraportti on jukaistu alunperin SeAMK verkkolehdessä.
Alajärveläisen kakkutaiteilijan suussa sulava täytekreemi, kauhavalaisen marjatilan uusi megasuperhyvähillo, kurikkalaisen elämyskohteen tapa koristaa herkkupöytä pelkillä metsän antimilla vai seinäjokisen luontomatkailuyrityksen tarjoama tikkupullan paistaminen luontoretkellä? Nyt on tullut aika. Aika ilmiantaa Etelä-Pohjanmaan piilotetut makuelämyshelmet ja kuuluttaa ne koko Suomeen.
Makufoni on Into Seinäjoen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun koordinoiman Ruokamatkailun kehittämishankkeen järjestämä kaksiosainen ilmiantokampanja. Ensimmäisessä vaiheessa maakunnan asukkaat – ja mikseivät matkailijatkin – paljastavat lakeuksien ruoka- ja juomatarjonnan helmiä, omaleimaisimpia annoksia tai parhaimpia persoonia. Ilmianto voi olla kultaisin kantabaari, tirisevin grilli, kutsuvin gourmet-annos tai mikä vain oma suosikkikokemus tai -miljöö perustellusta syystä. Tarkkoja rajoja ilmiannoille ei ole, vaan ilmiantojen joukkoon toivotaan myös vähemmän tunnettuja ja piilossa olevia ruokamatkailuhelmiä.
– Toivomme Etelä-Pohjanmaan asukkaiden aktivoituvan ilmiantamaan omia suosikkejaan. Suomen ruoka- ja juomaprovinssi on pullollaan hienoja kohteita ja osaamista, joita on syytä nostaa esiin ja joista kertoa myös muille. Siksi Makufonia tarvitaan, kertoo Suvi Takala Into Seinäjoesta.
Omia makuelämyksiä pääsee ilmiantamaan Makufonin FB-seinällä kampanja-aikana 15.-31.3.2019. Makufonin tuomaristo valitsee ilmiannoista mehukkaimmat 1.4.
Kampanjan toisessa vaiheessa parhaimmat ilmiannot esitellään näyttävästi myös muulle Suomelle.
Lisätietoja kampanjasta: Suvi Takala, suvi.takala@intoseinajoki.fi, puh. 044 754 1678
Pitchauksella tarkoitetaan oman tuotteen tai idean esittelyä eli myymistä mahdollisimman selkeästi, tiivistetysti ja kiinnostavasti, kun aikaa on vain vähän. Pitchauspuheen kesto on yleensä vain 2-4 minuuttia, miten sanoa sen aikana kaikki tärkeä!? Asiaan on käytävä heti ja puhe lopetetaan heti kun varsinainen asia loppuu.
Saatuja oppeja voi käyttää tulevaisuuden myyntitilaisuuksien ja tuote-esittelyjen apuna ja tukena. Koulutuksessa käydään läpi pitchauksen perusteet, varsinainen myyntipuheen harjoittelu jää kotitehtäväksi.
Koulutus järjestetään ke 20.3 klo 15-17, paikkana Seinäjoen ammattikorkeakoulun tila F314, Frami F Seinäjoki. Kouluttajana toimii Tapio Seppä-Lassila Into Seinäjoki Oy:stä.
Ilmoittaudu ilmaiseen koulutukseen tämän linkin kautta pe 15.3 mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/7244AC87982DC2C0.par
Ota mukaasi yrityksesi tai pitchattavan tuotteen esite. Kertaa itsellesi myös seuraavat yritystäsi ja tuotteitasi koskevat faktat:
Tilaisuuden järjestää Ruokamatkailun kehittämishanke, jota toteuttavat yhteistyössäInto Seinäjoki Oy ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.
Lisätiedot koulutuksesta Elina Huhta elina.huhta(at)seamk.fi puh 040 830 0417
Tulevaisuudessa maaseutu ja kaupunki integroituvat ja ruoantuotanto tehostuu. Ihmisen tulee olla siellä, missä raaka-aine on. Alén puhui myös siitä, että tulevaisuudessa asiakkaan tulisi kohdata ruoka ja raaka-aineet aidosti. Esimerkiksi ravintoloissa ruoka voidaan tuoda entistä lähemmäs asiakasta sijoittelemalla uudenlaisia ruoan viljelymenetelmiä asiakastiloihin.
Alénin omassa Ultima-ravintolassa ovat käytössä perunojen aeroponiset viljelypylväät (ilmaviljely) ja yrttien hydroponiset vertikaaliviljelyhyllyt (vesikerrosviljely). Lisäksi siellä kasvatetaan käytetyissä kahvinporoissa sieniä ja ravintolan koristelampuissa elää ja kasvaa annoksissa käytettävät kotisirkat.
Ruoka-ja matkailuala ovat jatkuvassa kasvussa ja totta kai myös palveluja tuottavien yritysten välinen kilpailu kiristyy. Kun kaikki tuottavat hyvää, pelkkä hyvä ruoka tai tuote ei enää riitä. Tulevaisuudessa palvelusta ja erityisesti huippuunsa hiotusta laadukkaasta palvelusta tulee onnistumisen avain. Alénin mukaan yritys, joka osuu asiakkaaseen tunnetasolla, menestyy aina. Palvelusta tulee se erottava tekijä, joka luo asiakkaalle hyvän fiiliksen ja muistijäljen.
Tärkeintä on siis luoda asiakkaalle hyvän olon tunne, joka säilyy koko palveluprosessin ajan ensikontaktista loppuun asti. Ravintolamaailmassa tämä tarkoittaa hyvän olon tunteen syntymistä jo ravintolan ulko-ovella (somisteet, opasteet, asiakkaan huomioiminen) päättyen viimeisteltyihin hyvästeihin ennen asiakkaan poistumista ulko-ovesta. Alén korostaa, että asiakkaan odotukset tulisi ylittää joka päivä joustavasti ja hyvällä tilannetajulla. Menestyäkseen kaikkien ruoka-ja matkailualan yritysten, aina elintarvikeyrityksistä tilatason suoramyyntiä harjoittaviin alkutuottajiin, tulisi herättää asiakkaassa tunteita.
Ruoka-ala ja sen vaikutus matkailualan kasvuun tulisi tiedostaa entistä paremmin myös Suomessa. Suomalainen ruoka saadaan suuren maailman tietoisuuteen tarjoamalla bulkin sijaan premiumia. Viestinnän ja tuotteiden kärjiksi nousevat ovat puhdas vesi, luonto ja luonnonvarat. Näitä sekä palvelun ainutlaatuista kokemusta hyödyntämällä voi hyvää tarjoava yritys löytää keinon tarjota premiumia. Jotain sellaista, joka osuu ihmisiin tunnetasolla ja saa heidät palaamaan uudelleen.
Koulutuksen tavoitteena oli nostaa maakunnan ruokamatkailuyritysten osaamistasoa. Tilaisuuden järjesti Ruokamatkailun kehittämishanke, jota toteuttavat yhdessä SeAMK Ruoka ja Into Seinäjoki Oy. Lisää tulevista koulutuksista ja tapahtumista www.ruokaprovinssi.fi
Elina Huhta
Asiantuntija TKI
Ruokamatkailun kehittämishanke
SeAMK Ruoka
Artikkeli on alunperin julkaistu SeAMK Verkkolehdessä 28.2.2019.
Food Business Challenge -kilpailun tavoitteena on edistää ja nostaa esille uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa ruoka-alalle. Kilpailussa huomioidaan koko ruokaketju alkutuotannosta aina kuluttajien lautaselle asti. Kilpailussa haetaan siis uusia liikeideoita, tuotteita tai palveluita ruoka-alan kehittämiseksi. Kilpailussa pyritään edistämään sekä start-up- että grow-up-yrittäjyyttä, eli kilpailuideat voivat synnyttää uutta liiketoimintaa tai kiihdyttää jo olemassa olevien yritysten toimintaa. Kilpailu on suunnattu suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleville perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille. Kilpailuun voi osallistua yksin tai tiiminä.
Kilpailun teemana on kestävät ruokaratkaisut, minkä tulee näkyä kilpailuideoissa esimerkiksi vastuullisuuden huomioimisena idean kuvauksessa. Tuomaristo arvostaa uusien toimintatapojen skaalautuvuutta, osallistavaa ja asiakaslähtöistä ajattelua sekä idean toteutettavuutta (ks. Liikeideoiden arviointikriteerit).
1.1.2019 Kilpailu avataan
14.1.2019 Food Business Challenge -verkkokurssi avautuu*
28.2.2019 Viimeinen ideoiden jättöpäivä! Kilpailun ensimmäinen vaihe sulkeutuu
12.3.2019 Kilpailun finalistit julkistetaan
26.3.2019 Kilpailun finaali ja voittajan julkistaminen Food Business Summit -tapahtumassa Seinäjoella
*Kilpailuun osallistumalla voi suorittaa SeAMKin VVO / Avoimen AMK:n 2-3op kurssin. Kurssilta saa konkreettisia työkaluja liikeidean kehittämiseen. Kilpailutyön voi halutessaan palauttaa myös ilman kurssille osallistumista.
Kilpailuun osallistutaan lähettämällä maksimissaan viiden sivun mittainen ideakuvaus pdf-muodossa. Ideakuvauksen lisäksi voi lähettää lyhyen pitchaus-videon. Video ei ole pakollinen, mutta auttaa esittämään idean edustavasti ja kiinnostavasti tuomaristolle, joten otamme niitä erittäin mielellämme vastaan. Videon pituus voi olla maksimissaan 1 minuutti. Mikäli tiedosto on suuri, toivotaan sitä esimerkiksi drive-linkkinä sähköpostiin. Ideakuvaukset ja videolinkit lähetetään osoitteeseen foodbusinesschallenge@seamk.fi
Kilpailuun voi osallistua suomeksi tai englanniksi. Pyydettäessä lähetämme englanninkielisen ohjeistuksen sähköpostitse.
Participation in English is possible. Ask for additional information by email (foodbusinesschallenge@seamk.fi).
Ideakuvauksessa täytyy olla mukana sen jättäneen/jättäneiden ihmisten nimet ja oppilaitokset sekä vähintään yhden tiimiläisen yhteystiedot (sähköposti ja puhelinnumero). Kuvatkaa myös mahdolliset ideaa avustaneet henkilöt ja organisaatiot.
Määräajan jälkeen jätettyjä ideoita ei huomioida. Idean perille saapuminen on osallistujan vastuulla. Vastaanotetuista ideoista lähetetään sähköpostivastaus.
Ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneista ideoista tuomaristo valitsee kolme ideaa kilpailun finaalivaiheeseen.
Kolmen kärkeä ja voittajaa valittaessa arvostetaan seuraavia asioita (arvioidaan asteikolla 1-5):
Kilpailussa jaetaan kaikkiaan 5000e palkintorahaa. Kilpailun voittaja palkitaan 3000 eurolla, ja kaksi muuta finalistia saa 1000 euroa / idea. Palkintoraha on sen saajalle veronalaista tuloa. Palkintorahan saa käyttää haluamallaan tavalla, toivottavasti liikeidean edistämiseksi.
Kilpailun tuomaristo edustaa ruokaketjun asiantuntijaorganisaatioita ja yritysmaailmaa. Heillä on laaja ja monipuolinen osaaminen sekä ruokaketjusta että yrittäjyydestä.
Tuomaristo arvioi kilpailuun osallistuneet ideat kriteeristön mukaisesti ja valitsee niiden joukosta kolme finalistia. Finaalivaiheessa tuomaristo antaa palautteensa kilpailun finalisteille ja valitsee kilpailun voittajan. Tuomaristo julkistaa voittajan Food Business Summit –tapahtumassa Seinäjoella 26.3.2019.
Tuomaristolla on oikeus päättää rahapalkinnon jaosta toisin kuin säännöissä on mainittu tai jättää palkinto kokonaan jakamatta, mikäli se katsoo, ettei yksikään esitetyistä ideoista täytä kilpailulle asetettuja tavoitteita.
Kilpailun järjestäjän vastuu millä tahansa perusteella kaikkia osallistuvia kohtaan yhteensä ei voi ylittää näissä virallisissa säännöissä mainitun tuen ja palkinnon määrää ja arvoa. Kilpailun osallistujat vapauttavat kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka voi aiheutua tai väitetään aiheutuneen osallistumisesta tähän kilpailuun, pilotoinnista, palkinnon lunastamisesta tai sen käyttämisestä. Kilpailun järjestäjällä on oikeus keskeyttää kilpailu liian pienen osallistujamäärän vuoksi ja jättää tällöin myös palkinto jakamatta.
Tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet kilpailuehdotuksiin säilyvät osallistujilla. Osallistuja vakuuttaa omistavansa oikeudet idean, tuotteen tai palvelun toteuttamiseen, eikä riko ehdotuksellaan kolmannen osapuolen oikeuksia. Kilpailun järjestäjät varaavat itselleen oikeuden käyttää ja julkaista valituista piloteista materiaalia ilman muuta korvausta. Mikäli ehdotukset sisältävät innovaatioita, keksintöjä tai liikesalaisuuksia, voidaan ehdotukseen sisältyvät yksittäiset ehdot osallistujan esityksestä julistaa salaiseksi. Kilpailuun osallistuvan liikeidean pitää kuitenkin yleisellä tasolla kuvattuna olla julkinen. Osallistujan on selkeästi kirjallisesti merkittävä salaisena pidettävä tieto salaiseksi sekä ilmoitettava salassapidon perusteet.
Food Business Challenge –kilpailun järjestää Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kilpailukonsepti on luotu osana AB Seinäjoki –hanketta, jossa on kehitetty erilaisia toimintamalleja ruoka-alan innovaatioyhteisön kehittämiseksi. Hanke on saanut rahoituksensa Pirkanmaan liitosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Seinäjoen kaupungilta. Konseptia ovat olleet kehittämässä SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Into Seinäjoki sekä Luonnonvarakeskus. Kilpailun rahoittamiseen on osallistunut myös Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Vuoden 2019 kilpailua rahoittavat SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus ja Into Seinäjoki.
Säännöt koskevat kaikkia osallistujia. Osallistumalla kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan tätä kilpailuohjelmaa ja kilpailun järjestäjän päätöksiä. Kilpailun järjestäjä pidättää itsellään oikeuden muutoksiin.
Järjestäjä informoi kilpailun etenemisestä Ruokaprovinssi.fi –verkkosivustolla sekä Food Business Challenge –facebook-profiilissa.
Kilpailua koskevat kysymykset ja kilpailuun osallistuvat ideakuvaukset lähetetään osoitteeseen foodbusinesschallenge(a)seamk.fi
Lisätietoja antavat:
Anu Portti | anu.portti(a)seamk.fi, 040 8680890 ja
Soila Huhtaluhta | soila.huhtaluhta(a)seamk.fi, 040 8680604
Aika: 12.2.2019 klo 14-15.30
Paikka: Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2 Seinäjoki, Vinttikapsu (yläkerta)
Osallistumismaksu/ hlö: 69 € + alv 24 %
Henri Alén on suomalainen kokki, keittiömestari ja ravintoloitsija, joka kehittää aktiivisesti ravintolamaailmaa tulevaisuutta kestävämmäksi. Alén saapuu kertomaan omia näkemyksiään tulevaisuuden syömisestä; mitä on luvassa ja mihin suuntaan ollaan menossa?
Tapahtuma on nyt täynnä ja ilmoittautuminen on sulkeutunut!
Peruutus- ja maksuehdot: Osallistumismaksu laskutetaan jokaiselta ilmoittautuneelta ennen tilaisuutta. Peruutusmahdollisuutta ei ole. Mikäli et pääse itse osallistumaan, voit ilmoittaa jonkun muun tilallesi.
Lisätiedot: Elina Huhta elina.huhta@seamk.fi 040 830 0417 tai Suvi Takala suvi.takala@intoseinajoki.fi 044 754 1678